KARKKI-hankkeen työpaketissa 3 Toiminta ja palveluarkkitehtuuri olemme etsineet oikeaa tapaa kuvata ammatillisen koulutuksen palvelut ja prosessit kansalliseen viitearkkitehtuuriin. Määrittelyvaihe on ollut varmasti oppimismatka kaikille työhön osallistuneille, sillä niin vilkasta keskustelua ja ajatustenvaihtoa tämä asia on aiheuttanut. Toki, kun erilaisilla työnkuvilla ja eri oppilaitoksia edustavat henkilöt saatetaan yhteen pohtimaan kaikille jollain tavoin tuttuja asioita, jotka kuitenkin saatetaan nähdä eri näkökulmista, on tuloksena hyvää ja poreilevaa keskustelua aiheen ympärillä. Näistä lähtökohdista olemme työpaketin 3 työryhmissä ja viikkopalavereissa viitearkkitehtuurin määrittelytyötä tehneet.
Määrittelytyön alkuvaiheessa kävimme runsaasti keskustelua siitä näkökulmasta, josta kuvauksia lähdetään tekemään. Hyvin pian näkökulmaksi valikoitui oppijakeskeisyys eli opiskelijan oppimispolku, vaikka tunnistimmekin, että oppijaan epäsuorasti vaikuttavia koulutuksenjärjestäjän palveluita ja prosesseja on myös syytä kuvata. Toinen määrittelytyön alkuvaiheen kulmakiviä oli se, että pyrkisimme hyödyntämään mahdollisimman paljon jo kuvattuja asioita. Emme siis halunneet keksiä pyörää uudelleen, vaikka houkutus olisikin ollut suuri paikoittain näin tehdä.
Palvelujen kuvaaminen
Palvelujen kuvaamisessa kansalliseen viitearkkitehtuuriin olemme luoneet ensimmäisen työversion palvelukartasta, jonka pohjana olemme käyttäneet korkeakoulujen OPI-viitearkkitehtuuri kuvauksia. (kuva alla)
Palvelukartta
Sellaisenaan emme kuitenkaan voineet muita viitearkkitehtuureja hyödyntää, sillä huomasimme pian ammatillisen toisen asteen erityspiirteet ja koulutuksenjärjestäjäkentän moninaisuuden. Tämän takia kaikkia mahdollisia palveluita ei ollut mahdollista, eikä järkevää kuvata palvelukarttaan. Palvelukartassa olemme pyrkineet tuomaan keskiöön oppijan palvelut, mutta olemme myös tunnistaneet oppijaan epäsuorasti liittyviä koulutuksenjärjestäjän palveluja. Toki koska kyseessä on edelleen työversio, osa palveluista saattaa vielä hieman muuttua tai tarkentua tätä työtä jatkamme tänä vuonna, koska palvelut ja prosessit kulkevat arkkitehtuurikuvauksissa käsi kädessä.
Palvelukartan hyödyntäminen
KARKKI-hankkeessa luomme kansallisen viitearkkitehtuurin ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen moninaisuudesta ja erityispiirteistä johtuen viitearkkitehtuuria voi harvoin siirtää sellaisenaan suoraan koulutuksen järjestäjän omaan toimintaan, vaikka pyrimmekin tuottamaan arkkitehtuurikuvaukset mahdollisimman monia palvelevalla tasolla.
Sen sijaan, että pyrkisimme löytämään omasta organisaatiosta samat toimijat tai edes samat prosessit kuin kansallisessa viitearkkitehtuurissa, voisimme ehkä helpoiten tunnistaa palvelut, joita me kaikki koulutuksen järjestäjän arjessa tuotamme. Ovathan oppijoille tuottamamme palvelut pääpiirteittäin samat koulutuksen järjestäjästä riippumatta. KARKKI-hankkeessa tuotettua palvelukarttaa on helppo verrata oman organisaation palvelukarttaan ja siten löytää liittymäpinta organisaation omaan kokonaisarkkitehtuuriin. Jos organisaation kokonaisarkkitehtuurityö on vielä kesken tai muuten vajavainen, voidaan palvelut kuvata vaikkapa tiedonhallintamalliin prosessien jatkoksi, vaikka tätä ei laissa edellytetäkään. Näin kansallisen viitearkkitehtuurin jalkautus omassa organisaatiossa helpottuu, olipa organisaation arkkitehtuurityö missä vaiheessa tahansa.
Tästä jatkamme projektikoordinaattorimme Pirjo Westerholmin johdolla viitearkkitehtuurin parissa työskentelyä vuonna 2023 koko ajan uutta oppien.
Kirjoittaja: Petri Viinikainen, ICT-asiantuntija, Mercuria kauppaoppilaitos Oy